Mauno Mansikka oli päättänyt ottaa lusikan kauniiseen käteen ja muuttaa elintapojaan myös ravinnon suhteen – mutta vain kohtuullisesti, sillä mihinkään älyttömyyksiin hän ei suostuisi. Mauno osasi omin päin vaihtaa täysmaidon kevytmaitoon ja siirtyä käyttämään voin sijasta margariinia, mutta mitä muuta hän voisi tehdä ruuan suhteen, jotta tule-terveys ei vaarantuisi. Ravitsemusterapeutti Juhani Sipinen lupasi neuvoa Maunoa alkuun.

Mitä arkilautaselle?
Maunon tärkein kysymys on, että mitä lautaselle sitten tulisi pitää. Juhani Sipisen vastaus on varsin helppo ja yksinkertainen; ruokalautasen pääpaino kallistuu kasvisten puolelle. Kasvispohjainen ateriakokonaisuus on tule-oireiden ehkäisyssä suositeltu ruokavalio.

Mansikanviljelijänä Mauno ymmärtää marjojen ja vihannesten päälle, mutta että jänikseksi vielä tässä vanhoilla päivillä. Ajatus ei houkutellut, etenkin kun Mauno on perso grillimakkaralle.

Juhani nimittäin tietää, miten krooninen rehukammo voidaan taltuttaa ja jopa voittaa.

– Moni tuntuu luulevan, että kasvikset tarkoittavat vain ja ainoastaan sitä nahistuneen näköistä kiinankaalikasaa, jonka keskestä pilkistää muutama anteeksipyytävä tomaattilohko. Todellisuudessa kasvisvaihtoehtojen kirjo on rajaton, Juhani kertoo.

Hän on vakuuttunut, että monen Maunon tapaisen makkaran purijan saunalenkit jäisivät vähemmälle, jos saisivat eteensä ajatuksella kootun ja maukkailla yrteillä ryyditetyn salaattilautasen. Sitä paitsi tutkimusten mukaan joka päivä tulisi syödä noin puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Määrä kuulostaa valtavalta, mutta onneksi vaihtoehtoja on loputtomasti.

– Kuuteen osaan jaettuna 400 grammaa kertyisi esimerkiksi näin: yksi hedelmä, kaksi desilitraa keitettyjä sekavihanneksia tai tuoreraastetta, lantun pala ja sitten pari rosamundaa tai siikliä päälle. Eikä niitä tarvitse kerralla hotkaista. Muutenkaan kasvisten ei tarvitse olla lautasella kylkiäisen roolissa, vaan ne voivat olla osana pää- tai jälkiruokaa, välipalasta nyt puhumattakaan, Juhani rohkaisee epäilevää Maunoa.

Mitä kasvikset kaipaavat kaverikseen?
Juhani suosittelee Maunolle kasvisten kyytipojaksi vaaleaa lihaa kuten lintua tai kalaa. Metsästetty riistasaaliskin käy, vaikka suoraan pakastimesta, eikä kinkustakaan tarvitse jouluaattona kieltäytyä, kunhan possu ei työnnä sorkkiaan joka arkilautaselle. Muutenkaan punaista lihaa ei kannata suosia päivittäisaterioilla. Tämä ei kuulosta Maunosta hullummalta, metsällä kun tulee käytyä itsekin.

Toisaalta liian tiukka kasvisdieetti ei turvaa tule-oireiden ehkäisyssä tärkeiden ravintoaineiden saantia. Esimerkiksi kalasta saatavilla omega 3-ryhmän rasvahapoilla on selkeää näyttöä tulehduksellisten tule-oireiden lieventymisessä.

– Rasvaista kalaa tai muita meren antimia olisi hyvä syödä 2- 4 kertaa viikossa. Kalan alkuperään on silti oleellista kiinnittää huomiota. Tässäkin vaihtelu on valttia. Ei kannata tyytyä syömään vain Itämerestä pyydettyä saalista, iäkkäitä järvikaloja tai kaukana purkitettua tonnikalaa. Jäämeri on ilmeisen turvallinen paikka kalan kotivedeksi, Juhani neuvoo.

Hyvänä sääntönä kaikessa ruuanvalmistuksessa on: mitä vähemmän jatkojalostettua ja käsiteltyä ruoka-aine on sen parempi. Luomu- ja lähiruokaa ei suotta kehuta. Tämä on hunajaa Maunon korville, luvassa on siis lisää letkeitä kalastusreissuja, jotta mies pysyy kalassa.

Kunnolla kuituja
Ruisleipä ja kaurapuuro ovat perinteisen supisuomalaisen ruokavalion arvokkaimmat ja eniten säilyttämisen arvoiset asiat. Kuitusuositusten saavuttaminen ilman ruisleipää on kuvittelua.

Juhani ja Mauno ovat ruisleivän suhteen aivan samaa mieltä samaa. Jopa Painonvartijoiden pistelistojen mukaan ruisleipää saa pistellä tuulen suojaan miltei niin paljon kuin ikinä haluaa.

– Riittävä kuidunsaanti on eduksi vatsan toiminnalle. Kuidut parantavat maitohappobakteerien toimintaa suolistossa. Hyviä kuitulähteitä ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa marjat. Myös ne kuuluvat jokaisen arkitarjottimelle, tarkentaa Juhani, vaikka tietää, että Maunolle mansikka-asiat ovat selviö. Toki pitäisihän sitä omaa satoa syödäkin enemmän eikä vaan myydä.

Muut lisäkkeet ja öljy
Suomalaiset ovat myös perunakansaa, mutta samalla pasta ja riisi ovat löytäneet osaksi suomalaista ruokalistaa. Etenkin tummariisi on Juhanista varsin tervetullut aasialaistulokas.

– Tummariisi on ravintorikas ja kevyt vaihtoehto, silti vanha tuttu peruna on paikallaan, kunhan ei heitä hivenaineita keitinveden mukana pois, eikä tiristä perunasuikaleita rasvassa ranskalaisiksi, vaan nakkaa ne vaikkapa perunalaatikoksi uuniin, Juhani opastaa.

Kuinka ollakaan perunalaatikkoruuat ovat Maunon lempiruokia! Muutenkin Juhani haluaa nostaa perinteiset keitot, padat ja laatikot ruokapöydän kunniapaikalle. Kauan muhineet ruuat ovat todellisia herkkuja. Mutta Maunon kaltaiselle pahaa-aavistamattomalle kokille saattaa tulla vastaan aluksi näkymättömiä yllätyksiä, kuten piilorasvoja, jotka myöhemmin kiristävät housunkaulusta.

Ruuanvalmistuksessa tulisi välttää kovia eläinrasvoja ja suosia pehmeitä kasvisrasvoja. Mitä kasvisrasvoja sitten tulisi käyttää?

– Kasviöljyissä on mukana omega-rasvahappoja ja ne soveltuvat hyvin kaikkeen ruuan valmistukseen, Juhani kertoo.

Tämäkin kuulosta ihan kelpo neuvolta Maunon mielestä.

Auttavatko ravintolisät?
Onko ravintolisistä mitään hyötyä tule-oireiden hoidossa, haluaa Mauno vielä tietää. Juhanin mukaan tule-vaivat ja stressi saattavat lisätä suojaravintoaineiden tarvetta. Hän teroittaa maunolle etenkin maitohappobakteerien merkitystä.

Maitohappobakteerien on osoitettu vähentävän nivelten oireita ja ehkäisevän oireiden aktivoitumista. Kalaöljytuotteet ovat myös mainioita valmisteita muistaa, ellei kala ui selkeästi perusruokalistan ykkössuosikkeihin. Juhani korostaa samalla D-vitamiinin määrän turvaamista, sillä se ehkäisee kalsiumin ohella osteoporoosin varhaisvaiheen kehittymistä.

– Aurinko paistaa niin vähän Suomessa, ettei se riitä ainoaksi D-vitamiinin lähteeksi. Muutoin terveellinen ja monipuolinen sekaravinto takaa kyllä jokapäiväisen hivenaine- ja vitamiini tarpeen, sanoo Junani.

Mauno näkee melkoisesti aurinko mansikkapelolla kökkiessään, mutta talven varalle D-vitamiinin saanti tulee taata. Kaikkiaan Maunolle tuli hyvä mieli Juhanin ohjeista. Syömällä saa itsensä tule-kuntoon aika pienillä muutoksilla.

Ravitsemusterapeutti Juhani Sipinen on alkujaan ravintolakokki. Kermassa haudutetut gourmet-herkut eivät lyöneet leiville köyhinä lamavuosina, joten Juhani jatkoi opiskelujaan Kuopion yliopiston ravitsemustieteen laitoksella. Nykyisin hän työskentelee Reumaliiton omistamassa Kuntoutumiskeskus Apilassa ravitsemusterapeuttina.